Yhteystiedot:

Alppirautatieharrastajat ry.
Webmaster/Varapj.
Ilkka Siissalo
FI-04370 Rusutjärvi
Puh. 040 8205380

Uusimmat uutiset:

Ajankohtaista 16.5.2016:

Näyttelytoiminnassa on menossa tauko - kuten yleensä aina kesäkaudella. Olemme neuvotelleet mahdollisuudesta tehdä pienehkö junanäyttely elo-syyskuussa erääseen pääkaupunkiseudun kauppakeskukseen, mutta vielä ei voi luvata mitään.

Sisäisenä uutisena voi kertoa, että yhdistyksellä on nyt pieni kerhotalo, joka toimii ratamoduulien varastona, mutta jossa voi myös rakennella rataa.

20.3.2015 pidetyssä kokouksessa Alppirautatieharrastajat päätettiin organisoida rekisteröidyksi yhdistykseksi - lopultakin. Uuden Alppirautatieharrastajat ry:n puheenjohtaja on Lorenz Schmuckli, varapuheenjohtaja Ilkka Siissalo, sihteeri Erkki Pulkki ja rahastonhoitaja Andreas Ehnberg. Ry-muotoa tarvitaan mm. neuvoteltaessa varastotilojen vuokraamisesta ja se selkeyttää myös yhteisesti omistetun omaisuuden hallintaa.

Alppirata videolla

Tästä linkistä löytyy Youtube-video josta saa käsityksen junaliikenteestä isolla radalla Tapiolan näyttelyssä 2014.

Ainakin tätä kirjoitettaessa Helsingin Sanomien vanha video radaltamme oli vielä nähtävissä netissä tästä.

Yksi Sellon joulunäyttelyssä käyneistä vieraista, Ralf Holm, on tehnyt hienon videon käynnistään radallamme ja postannut sen Youtubeen. Video löytyy tästä https://youtu.be/EMHyFGXMwrQ Kaikesta muusta olemme samaa mieltä paitsi taustamusiikin kappaleesta "Never marry a railroad man" :-) Suurkiitos Ralf!

Oberlandin asema Alppiradalla

Alppirautatie

Alppirautatie on Suomen suurin modulaarinen näyttelypienoisrautatie. Rata on rakennettu ns. H0-mittakaavaan eli 1:87 ja siinä on piirteitä kaikista Alppimaista, mutta eniten Sveitsistä. Rata koostuu isosta joukosta enemmän tai vähemmän standardoituja moduuleja, jotka kootaan näyttelyihin muutaman kerran vuodessa. Valitettavasti meillä ei ole varaa vuokrata niin suurta tilaa, että rata voisi olla kokonaisuutena kasassa jatkuvasti. Tätä kirjoitettaessa meillä on hieman vajaat 400 metriä H0-mittakaavan kiskoa. Normaalileveyksisen radan lisäksi Alppiradalla on myös pienempiä osuuksia kapearaiteista rataa (H0m eli ns. metrikiskoa kapearaiteisella vuorijunalla sekä H0f eli Feldbahn-kiskoa turveradalla). Kalustona radalla liikkuu junia kaikista Alppimaista, erityisesti Sveitsistä, Saksasta, Itävallasta ja Italiasta, mutta ei ole mahdotonta nähdä radalla myöskin vaikkapa pohjoismaisia, hollantilaisia tai unkarilaisia junia.

Alppirautatieharrastajat on epämuodollinen yhdistysporukka, joka kokoontuu osallistujien kotona ja pitää yhteyttä lähinnä sähköpostitse. Joukossa on noin 20 jäsentä, joista 7-8 on viime aikoina ollut erityisen aktiivisia. Radan eri moduulit ovat kukin jonkun jäsenen omistamia, vaikkakin niiden maisemointiin ja kehittämiseen osallistuu lähes koko joukko omistussuhteisiin katsomatta. Alppirautatieharrastajilla on tällä hetkellä yhteensä liikkuvaa kalustoa kappalemäärinä paljon enemmän kuin vaikkapa VR:llä. Meillä on yli 700 veturia ja sadoittain vaunuja, vaikkakin vain pieni osa niistä on mukana kussakin näyttelyssä. Jo alusta saakka periaatepäätös on ollut, että Alppirautatieharrastajat on tasa-arvoisesti nelikielinen: suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Tarvittaessa jäsenten välillä tulkataan. Tarpeen se on ollutkin, sillä varsinkin aiemmin mukana oli aktiivisesti monia jotka eivät suomea ymmärtäneet. Ryhmän nimi on siis virallisesti Alppirautatieharrastajat - Friends of the Alpine Railways - Alprallarna - Freunde der Alpenbahnen.

Tekniikka

Alppirautatie on tehty niinsanotulla DCC-tekniikalla. Kiskoissa on jatkuva vaihtojännite (AC 16 volttia) kahden kiskon välillä. Jännite kiskossa on moduloitua kuin radioaallot ja kiskossa kulkee käyttöjännitteen lisäksi myös komentoinformaatio. Kussakin veturissa on oma pieni digitaalivastaanotin (dekooderi) ja sillä oma osoite ja veturi seuraa vain sille annettuja komentoja. Jokainen juna on siis näin täysin riippumaton muista junista. Digitaalijärjestelmä on Rocon valmistetta. Kiskot, veturit ja vaunut ovat lukemattoman monilta eri valmistajilta. Viimeeksi kun laskimme, meillä oli vaunuja ja vetureita ainakin 68 eri valmistajalta. Kiskotuksessa on käytetty ainakin Pikon, Rocon, Fleischmannin, Bemon, Pecon ja Buschin valmisteita.

Kuten sinä, hyvä lukijamme, varmaan tiedätkin, niin maailmalla hyvin tunnettu pienoisrautatievalmistaja Märklin on kehittänyt kokonaan oman standardinsa, jossa tavallisten kiskojen lisäksi radan keskellä on pieniä nastoja, joihin ajovirta ohjataan. Junien ja vaunujen pohjissa on metallisia laahaimia, jotka hankaavat näihin nastoihin ja siten virroittavat junia. Tämä Märklinin AC-tekniikka on yhteensopimaton Alppiradan teollisuusstandardin DC-radan kanssa, mutta toki meiltä löytyy myös oma pienempi Märklin-kiskoilla toteutettu osiomme.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Erkki Pulkin osuutta radalla. Tarkkasilmäisimmät voivat nähdä oikeanpuolimmaisten kiskojen keskellä Märklinin sähkönsyöttönastoja. Vasemmalla laidalla junat sen sijaan kulkevat teollisuusstandardin mukaisella DC-kiskolla ja aivan eri sähköjärjestelmällä.

Myös bussit kulkevat

Alppiradalla katsojia hämmästyttävät myös bussit ja muut autot, jotka itsekseen kiipeävät mutkaista alppitietä, välillä sukeltavat tunneliin tai pysähtyvät kiltisti liikennevaloihin odottamaan valon vaihtumista. Autot on toteutettu Faller-yhtiön Faller Car System -tekniikalla. Kadun sisälle on piilotettu rautalanka. Auton etuakseliin on puolestaan kiinnitetty pieni tappi, jossa on magneetti. Magneetti seuraa kadun rautalankaa ja samalla kääntää auton etuakselia. Kussakin autossa on pieni akku ja oma moottori.

Liikennevaloon tarvitaan enemmän elekroniikkaa. Valojen vaihtumista ohjaa pieni prosessori joka samalla kun se antaa käskyt itse liikennevalon vaihtumiselle, ohjaa myös katuun piilotettua sähkömagneettia, joka pysäyttää auton.

Kokoa on!

Ylhäältä katsottuna Alppirata ei näytä niin suurelta isossa hallissa, mutta kokoa radalla kyllä on. Oheinen kuva on 2013 näyttelystä Vantaalta, jossa Alppirata ei ollut aivan täydessä mitassaan. Radan voi asentaa hyvin eri muotoihin käytettävissä olevan tilan mukaan, mutta mahdollisimman kompaktiin tilaan "väännettynä" rata vaatii ainakin noin 10x13 metrin tilan - plus ehkä vielä vähän tilaa yleisöllekin. Ihan pieni ruokasali ei siis riitä näyttelylle.

Näyttelyhistoriaa ja tulevia tapahtumia

Alppirautatie on esillä yleisölle vain muutaman kerran vuodessa. Se on niin iso ettei kellään ole varaa maksaa niin suuren tilan vuokraa jatkuvasti pelkästään harrastuspohjalta. Keväällä 2016 meillä oli poikkeuksellisesti mahdollisuus pitää koko iso rata yhteen menoon koossa tammikuusta maaliskuulle saakka. Rata oli avoinna yleisölle viitenä viikonloppuna. Kiitämme lämpimästi Heikintorin kauppakeskuksen omistavaa Citycon Oy:tä ja Tapiola toimii ry:tä tästä mahdollisuudesta.

Kun rata on iso ja samalla junakuskilla on usein monta junaa yhtä aikaa ohjattavanaan, niin vahinkojakin sattuu. Kuvassa suuri junaonnettomuus Oberlandin aseman luona vuoden 2010 Tapiolan näyttelyssä. Vuorikin on nyrjähtänyt paikoiltaan. Onneksi juuri onnettomuuspaikan alapuolella on paloasemamme, joten hälytysajoneuvot olivat heti paikalla :-)

Oikeitakin junia! 4rail.net

Yksi osa Alppirautatieharrastajatoimintaa on myös oikeiden junien valokuvaaminen ja juniin liittyvän tiedon julkaiseminen. 4rail.net on eräs maailman suurimmista juna-aiheisista webbisivustoista, jossa on julkaistuna tuhansia junanvalokuvia kaikkialta maailmasta. Kerholaisten kuvia on julkaistu huomattava määrä 4rail.netissä, mutta myös muilla junankuvasivuilla. Vaikka harrastammekin paljon yhdessä ja katselemme esikuvia Alppimaista, niin matkoja Alpeille emme kuitenkaan tee ryhmämatkoina, vaan ryhmän jäsenet tekevät Alppimatkat kukin omalla tavallaan ja omilla aikatauluillaan. Mutta kun jäsenistö on liikkuvaista, niin kuviakin kertyy. Oikeiden junien kuvia kertyy noin 10 000 - 15 000 valokuvan vuosivauhdilla.

Junien valokuvaus on haastavaa työtä. Kuvatoimittaja Ilkka ottaa mestarilaukausta Randersissa Tanskassa.

Joitain Gallialaisia... eikun siis Alppiratalaisia :-)

Vasemmalla johtohahmomme, der führende Schweizer, Lorenz Schmuckli. Oikealla Ilkka Siissalo, puskanliimaaja ja junakuski.

Alppiradan korkein vuori on nimeltään Blauspitz eli Sinihuippu, jonka huippu näkyy kuvassa taustalla Sanna Siissalon takana. Sanna on Alppiradan ylimmäinen talonkokoaja ja nainen junanratissa. Kuvassa oikealla ylhäällä Grafeneckin linna.

Yksi uusimmista jäsenistämme Reijo Pohjalainen on pitkän linjan rautatieläinen ja armoitettu puuseppä ja maisemoija.

Neuvonpidossa vas. Ilkka Siissalo, Andreas "Antto" Ehnberg ja Erkki Pulkki. Antto on elektroniikkagurumme ja Erkki puolestaan näyttelyiden pääjärkkäri.

Inselburgin aseman taustakulissin takaa kurkkii perustajajäsenemme, nyt jo valitettavasti edesmennyt Olof Holmborg. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy myös funikulaariratamme. Funikulaareja on Alpeilla paljon. Vaijerin vastakkaisissa päissä on kummassakin vaunu ja vaijeria kelaamalla toinen vaunu nousee ylös ja toinen palaa alas. Puolivälissä rataa on sivuutusraide.

Miten niin meidän helikopterimme eivät lennä? Kimmo Yli-Pietilä viritti kopterin lentoon.

Uutta moduulia pukkaa!

Alppirata ei ole koskaan valmis. Vaikka vanhimmat moduulit ovatkin jo 90-luvun alkupuoliskolta, niin loppua rakentamiselle ei ole näkyvillä. Paitsi, että ajoittain vaihdamme näyttelyyn mukaan tulevia palasia, niin usein myös jo olemassa olevaa toteutetaan uusiksi. Juuri nyt tuloillaan eli pahiten puolivalmiina ovat "Pasila" eli Pasi Rajalan iso ratapiha sekä Sissach, Siissaloiden uusi kaupunki ja sen vierellä menevä iso joki, Sissacherfluss. Oikeassakin elämässä Sveitsissä on olemassa Sissach-niminen kaupunki, mutta oikeassa elämässä sen kaupungin asemana ei ole saksalainen Badenin asema kuten meillä, sen vieressä ei ole Tonavan ylittävää Donaubrückeä kuten meillä eikä oikeassa Sissachissa myöskään ole ratikoita. Meillä sen sijaan ainakin Helsingin, Grazin, Nürnbergin, Wienin, Zürichin ja Düsseldorfin ratikat kiertävät Sissachissa sulassa sovussa.

Pakko on muuten kehua, että meillä on jo pitkät perinteet siitä, että saamme uutta kalustoa pian liikenteeseen. Meillä uudet Helsingin Artic-ratikat ovat olleet jo liikenteessä paljon ennen HKL:ää. Meillä myös Flirt-junat kulkivat paljon ennen kuin VR sai omansa kulkemaan tai vastaavasti Talent2-junat jo vuoden ennen kuin DB sai omansa liikenteeseen. Ja 2015 talvinäyttelyssä Länsimetron uusi M300-juna oli liikenteessä taas kerran paljon ennen kun HKL saa oman länsimetronsa liikkeelle. Talven 2015-16 näyttelyiden uutuuksiin kuuluvat ainakin Saksassa juuri liikkelle saatu Br 407 Velaro -luotijuna ja uuden sukupolven TRAXX-veturit sekä Zürichin Tram 2000 -ratikka... niin, ja enpäs vielä kerrokaan kaikkea mitä muuta :-)

Näin vuoret syntyvät - projekti Blauspitz

Näin vuoret syntyvät. Alppiradan korkein vuori Blauspitz on sisältä sinistä foam-levyä, joka on ensin muotoiltu. Pinta on kipsipohjaista seinälaastia jossa on pintaan liimattu kipsimuoteilla valettuja kalliopintoja. Viimeistely hoituu vesiväreillä, joista ylimäärä pestään sienellä pois niin että väri jää vain kallion syvennyksiin. Hieman lumijauhetta huipulle ja lehmiä ja sveitsiläisfarmari alarinteelle - ja voilá !

Viimeksi päivitetty 16.5.2016 / is