Yhteystiedot:

Alppirautatieharrastajat ry.
Webmaster/Varapj.
Ilkka Siissalo
Nummenraitti 40
FI-04370 Rusutjärvi
ilkka.siissalo -at- helsinki.fi

Uusimmat uutiset 3.12.2021:

Alppiradan näyttely suljetaan!!

Täysin hallinnasta lähtenyt koronavirustilanne on pakottanut Alppirautatieharrastajat ry:n hallituksen raskain sydämin ilmoittamaan että junanäyttely suljetaan. Rataa ei kuitenkaan vielä heti pureta, vaan toivomme että voisimme avata näyttelyn yleisölle uudelleen tilanteen helpottaessa. Tämän viikonlopun 4.-5.12 aiemmin ilmoitetut yleisöajot sekä itsenäisyyspäivän ylimääräinen ajelu, jossa on mukana suomalaisia junia, toteutetaan aiemmin ilmoitetun mukaan eli näyttely on siis auki la 11-17 ja itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 15-18, mutta sen jälkeen alkaa varhennettu joulun ja uudenvuoden yli jatkuva tauko. Toivomme, että tammikuussa tilanne olisi parempi!

Näyttelyyn voi kuitenkin tulla alle 20 hengen ryhmiä tutustumaan erikseen sopimalla. Yhteydenotot: Erkki Pulkki, puh. 040 5817766.

Näin löydät Alppiradan näyttelyyn Tapiolassa:

Näyttelymme on kauppakeskus Länsituulen 1. kerroksessa. Länsituuli on toisen kauppakeskuksen, Ainoan kanssa niin yhdessä, että tuskin edes huomaat missä kauppakeskusten raja sijaitsee. Jos tulet Tapiolaan esim. metrolla, tule Ainoassa hissillä tai liukuportailla 1. kerrokseen ja seuraa opasteita "Länsituuli" ja/tai "Info". Kun käännyt Ainoan info-kopin luona vasemmalle johtavaan käytävään, niin näyttelymme löytyy käytävän päästä.
Kävellen: Vanhat tapiolalaiset muistanevat vielä missä ennen oli Akateeminen kirjakauppa melkein Heikintoria vastapäätä. Kun tulet sisään entisen Akateemisen ovista ja laskeudut liukuportaita yhden tason verran, olet näyttelytilamme ovella.

Kuva Alppiradan Sissachin asemalta, copyright Kari Wikström.

Detaljikuvia alppiradalta löydät tältä sivultamme.

Nyt voit seurata Alppirautatien tapahtumia myös Instagramissa @alppirautatie !

---

Alppirata videolla

Tästä linkistä voit tehdä virtuaalisen käynnin Alppiradalla näyttelyaikana. Tämä on kuvattu keväällä 2020 todellisena näyttelypäivänä ja voi siksi taustahälinän tai muun takia vaikuttaa kaoottiselta, mutta se antaa hyvän kuvan tunnelmasta Suomen suurimmalla radalla vilkkaana näyttelypäivänä silloin kun yleisöä on paljon. Videon on kuvannut Esa Wainio (linkki johtaa Youtubeen).

Tässä videossa näkyy kuinka pitkä Alppiradan päärata oikein on. Siinä suomalainen VR:n Dv12-veturi tyypillisine vaunuineen ajaa yhden täyden kierroksen Alppiradan pääradalla pysähtelemättä. Huom: videon latautuminen voi kestää kauan, sillä tiedoston koko on iso ! Video alkaa näkymillä kulissien taakse, sinne mihin yleisö ei näe. Videon on kuvannut Kari Wikström kesällä 2020.

Tässä lyhyessä youtube-videossa näytetään höyryveturin lähtö tallistaan Alppiradalla. Videon on kuvannut Onni Hietala.

Oberlandin asema Alppiradalla

Alppirautatie

Alppirautatie on Suomen suurin modulaarinen näyttelypienoisrautatie. Rata on rakennettu ns. H0-mittakaavaan eli 1:87 ja siinä on piirteitä kaikista Alppimaista, mutta eniten Sveitsistä. Kokonaisuudella ei sinänsä ole esikuvaa, mutta monella detaljilla on. Suurin asemamme on yksinkertaistettu kopio sveitsiläisestä Oltenin asemasta ja sen ympärillä on muutakin oikeasta Oltenista kopioitua, uusimpana mäen päällä oleva pieni linna, Sälischlössli, pieni palovartiolinna, joka oikeassa elämässä löytyy myös mäen päältä vähän matkan päässä Oltenista. Malli on oikean linnan piirustuksista oikean arkkitehdin 3D-ohjelmalla piirtämä ja sitten 3D-tulostama. Olten on Sveitsin toiseksi vilkkain rautatieristeysasema ja puheenjohtajamme Lorenz on sieltä kotoisin. Sitten esimerkiksi kolme suurinta siltaamme ovat kaikki sellaisia jotka löytyvät oikeastakin elämästä: Bietschtalin silta Sveitsin Alpeilta Lötschbergin radalta ja Norddalin silta Ruotsin ja Norjan väliseltä malmiradalta Kirunan ja Narvikin väliltä. Esikuva on myös ison jokemme ylittävällä sillalla, joka oikeassa elämässä ylittää Tonavan Wienin ja Bratislavan välillä. Tosin Wienin ja Bratislavan välillä joella tuskin näkee alligaattoreita tai norppia, kuten meillä...

Rata koostuu isosta joukosta enemmän tai vähemmän standardoituja moduuleja, jotka kootaan näyttelyihin kerran-pari vuodessa. Valitettavasti meillä ei ole varaa ostaa tai vuokrata niin suurta tilaa, että rata voisi olla kokonaisuutena kasassa jatkuvasti (Sponsoritarjouksia vastaanotetaan ;-). Tätä kirjoitettaessa meillä on yli 550 metriä H0-mittakaavan kiskoa. Normaalileveyksisen radan lisäksi Alppiradalla on myös pienempiä osuuksia kapearaiteista rataa (H0m eli ns. metrikiskoa kapearaiteisella vuorijunalla sekä H0f eli Feldbahn-kiskoa turveradalla) ja pieni soikio myös H0e-kiskoa eli saman mittakaavan oikeassa elämässä 75 cm raideleveyden kapearaidekiskoa. Kalustona radalla liikkuu junia kaikista Alppimaista, erityisesti Sveitsistä, Saksasta, Itävallasta, Ranskasta ja Italiasta, mutta ei ole mahdotonta nähdä radalla myöskin vaikkapa pohjoismaisia, hollantilaisia, slovenialaisia tai unkarilaisia junia.

Alppirautatieharrastajat on epämuodollinen yhdistysporukka, joka kokoontuu osallistujien kotona ja pitää yhteyttä lähinnä sähköpostitse. Joukossa on noin 20 jäsentä, joista 9 on viime aikoina ollut erityisen aktiivisia. Alppirautatieharrastajilla on tällä hetkellä yhteensä liikkuvaa kalustoa kappalemäärinä paljon enemmän kuin vaikkapa VR:llä. Meillä on yhteensä paljon yli 1500 veturia tai muuta omalla moottorilla liikkuvaa junaa ja sadoittain vaunuja, vaikkakin vain pieni osa niistä on mukana kussakin näyttelyssä.
Jo alusta saakka periaatepäätös on ollut, että Alppirautatieharrastajat on tasa-arvoisesti nelikielinen: suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Tarvittaessa jäsenten välillä tulkataan. Tarpeen se on ollutkin, sillä varsinkin aiemmin mukana oli aktiivisesti monia jotka eivät suomea ymmärtäneet. Ryhmän nimi on siis virallisesti Alppirautatieharrastajat - Friends of the Alpine Railways - Alprallarna - Freunde der Alpenbahnen.

Tekniikka

Alppirautatie on tehty niinsanotulla DCC-tekniikalla. Kiskoissa on jatkuva vaihtojännite (AC 16 volttia) kahden kiskon välillä. Jännite kiskossa on moduloitua kuin radioaallot ja kiskossa kulkee käyttöjännitteen lisäksi myös komentoinformaatio. Kussakin veturissa on oma pieni digitaalivastaanotin (DCC-dekooderi) ja sillä oma osoite ja veturi seuraa vain sille annettuja komentoja. Jokainen juna on siis näin täysin riippumaton muista junista. Digitaalijärjestelmän ydin on Rocon valmistetta, niinsanottu Z21-keskus. Kiskot, veturit ja vaunut ovat lukemattoman monilta eri valmistajilta. Viimeeksi kun laskimme, meillä oli vaunuja ja vetureita yli 80 eri valmistajalta. Kiskotuksessa on käytetty ainakin Pikon, Rocon, Fleischmannin, Bemon, Pecon ja Buschin valmisteita. Ja pieni pätkä Märkliniäkin.

Kuten sinä, hyvä lukijamme, varmaan tiedätkin, niin maailmalla hyvin tunnettu pienoisrautatievalmistaja Märklin on kehittänyt kokonaan oman standardinsa, jossa tavallisten kiskojen lisäksi radan keskellä on pieniä nastoja, joihin ajovirta ohjataan. Junien ja vaunujen pohjissa on metallisia laahaimia, jotka hankaavat näihin nastoihin ja siten virroittavat junia. Tämä Märklinin AC-tekniikka on yhteensopimaton Alppiradan teollisuusstandardin DC-radan kanssa, mutta toki meiltä löytyy myös oma pienempi Märklin-kiskoilla toteutettu osiomme, josta vastaavat jäsenemme Erkki Pulkki ja Seppo Aalto.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Erkki Pulkin osuutta radalla. Tarkkasilmäisimmät voivat nähdä oikeanpuolimmaisten kiskojen keskellä Märklinin sähkönsyöttönastoja. Vasemmalla laidalla junat sen sijaan kulkevat teollisuusstandardin mukaisella DC-kiskolla ja aivan eri sähköjärjestelmällä.

Myös bussit kulkevat

Alppiradalla katsojia hämmästyttävät myös bussit ja muut autot, jotka itsekseen kiipeävät mutkaista alppitietä, välillä sukeltavat tunneliin tai pysähtyvät kiltisti liikennevaloihin odottamaan valon vaihtumista. Autot on toteutettu Faller-yhtiön Faller Car System -tekniikalla. Kadun sisälle on piilotettu rautalanka. Auton etuakseliin on puolestaan kiinnitetty pieni tappi, jossa on magneetti. Magneetti seuraa kadun rautalankaa ja samalla kääntää auton etuakselia. Kussakin autossa on pieni akku ja oma moottori.

Liikennevaloon tarvitaan enemmän elekroniikkaa. Valojen vaihtumista ohjaa pieni prosessori joka samalla kun se antaa käskyt itse liikennevalon vaihtumiselle, ohjaa myös katuun piilotettua sähkömagneettia, joka pysäyttää auton.

Kokoa on!

Ylhäältä katsottuna Alppirata ei näytä niin suurelta isossa hallissa, mutta kokoa radalla kyllä on. Oheinen kuva on 2013 näyttelystä Vantaalta, jossa Alppirata ei ollut aivan täydessä mitassaan. Nykyään rata on jo miltei kaksi kertaa suurempi kuin kuvassa Radan voi asentaa hyvin eri muotoihin käytettävissä olevan tilan mukaan, mutta mahdollisimman kompaktiin tilaan "väännettynä" rata vaatii ainakin noin 20x20 metrin tilan - plus ehkä vielä vähän tilaa yleisöllekin. Ihan pieni ruokasali ei siis riitä näyttelylle. Kiskonpituus ylittää jo reilusti puoli kilometriä oikean elämän mitoilla, yli 46 kilometriä mittakaavassa 1:87.

Pienin mahdollinen näyttelytila on 400-500 neliön luokkaa.

Näyttelyhistoriaa

Alppirautatie on normaalisti esillä yleisölle vain kerran tai kaksi vuodessa. Se on niin iso, ettei kellään ole varaa maksaa niin suuren tilan vuokraa jatkuvasti pelkästään harrastuspohjalta. Talven 2019-20 sekä kesän ja syksyn 2020 saimme olla Kauppakeskus Ainoan tiloissa Espoon Tapiolassa ja nyt olemme siirtyneet naapuriin, kauppakeskus Länsituuleen. Yhteistyö kauppakeskusten kanssa hyödyttää molempia. Me saamme tilaisuuden viilata rataamme kokonaisuutena ja näyttää sitä yleisölle. Kauppakeskukset puolestaan ovat tyytyväisiä kun rata vetää paikalle erityisesti lapsiperheitä, jotka sitten ostelevat kaupoista vaikka mitä. Varsinainen win-win-sopimus :-)

Kun rata on iso ja samalla junakuskilla on usein monta junaa yhtä aikaa ohjattavanaan, niin vahinkojakin sattuu. Kuvassa suuri junaonnettomuus Sissachin turveradan luona talven näyttelyssä Sellossa 2019. Oranssi SwissExpress-pikajuna on ajanut edellä kulkevan junan perään ja pikajunavaunut ovat sirottuneet pitkin turvesuota, jossa ratamme ahnaat krokotiilitkin odottavat poloisia matkustajia :-) Onneksi lähin kroko sentään on vähän kauempana, juuri kuva-alan ulkopuolella.

Oikeitakin junia ja muuta ! railpics.club ja nyt myös planepics.club

Yksi osa Alppirautatieharrastajatoimintaa on myös oikeiden junien valokuvaaminen ja juniin liittyvän tiedon julkaiseminen. Vaikka harrastammekin paljon yhdessä ja katselemme esikuvia Alppimaista, niin matkoja Alpeille emme kuitenkaan tee ryhmämatkoina, vaan ryhmän jäsenet tekevät alppimatkat kukin omalla tavallaan ja omilla aikatauluillaan. Mutta kun jäsenistö on liikkuvaista, niin kuviakin kertyy. Oikeiden junien kuvia kertyy noin 10 000 - 15 000 valokuvan vuosivauhdilla, eikä vain alppimaista. Julkaistavaa on enemmän kuin ehditään julkaista!

Suomen yliopistoverkon FUNETin koneella oleva junankuva-arkisto railpics.club on yksi Internetin vanhimmista junankuvapalstoista, jonka historia alkaa jo niistä ajoista jolloin www syntyi. Arkisto löytyy osoitteesta railpics.club. Tätä kirjoitettaessa (10/2021) julkaistuina on jo kymmeniätuhansia kuvia.
Ja lisää tulee koko ajan kunhan ehdimme. Kuten huomaatte, arkiston pääsivujen ulkoasu - vaikkakaan ei syvemmälle haudattujen sivujen - tuo mieleen - yllätys, yllätys - tämän sivuston. Mutta kieli on siellä englanti.
Ja lähimenneisyyteen kuuluu myös se, että laajensimme oikeiden kapineiden valokuvien julkaisemisen junista myös lentokoneisiin. Samalta FUNETin palvelimelta löytyy nyt myös lentokoneenkuva-arkisto planepics.club jossa tosin vielä ei ole kovin valtavaa määrää kuvia, mutta sekin kasvaa hyvää vauhtia. Odottakaas vain ! :-)

Lentsikoitakin !

Junien valokuvaus on haastavaa työtä. Kuvatoimittaja Ilkka ottaa mestarilaukausta Randersissa Tanskassa. Aidan päällä seisomisen taito on olennaista junankuvauksessa, samoin kuin esimerkiksi karhunvatukkapensaiden, nokkos- tai myrkkymurattipusikoiden tai piikkilanka-aitojen läpäisytaito lähes vahingoittumattomana. Ja välillä on tarpeen näyttää hyvin asialliselta paikoissa, joissa kyltein on asiaton oleskelu kielletty. Toisinaan siihen tarvitaan esimerkiksi hyvin wirallisen näköinen keltainen tai oranssi liivi. Hyvä on myös pitää taskussa "railpics.club Railway photo archive, Photo Editor" -tekstein varustettuja Hyvin Wirallisen näköisiä ns. vaihtoehtoisia käyntikortteja, joita voi yrittää käyttää apuna selostaessaan mahd. Wihaiselle Wartijalle mitä *piip* tein siellä kielletyllä alueella kamerani kanssa... :-D Toistaiseksi vain Venäjällä ja Latviassa ovat olleet vihamielisiä. Edes Pohjois-Koreassakaan ei toimittajaamme mitenkään häiritty.

Joitain gallialaisia... eikun siis alppiratalaisia :-)

Vasemmalla johtohahmomme, der führende Schweizer, Lorenz Schmuckli. Oikealla Ilkka Siissalo, varapuheenjohtaja, puskanliimaaja ja junakuski.

Reijo Pohjalainen on pitkän linjan rautatieläinen ja armoitettu puuseppä ja maisemoija.

Neuvonpidossa vas. Ilkka Siissalo, Andreas "Antto" Ehnberg ja Erkki Pulkki. Antto on elektroniikkagurumme ja rahastonhoitajamme.

Junanhuolto- ja elektroniikkavelhomme Matti Heino ohjaa Thalys-luotijunaa kännykällä pysähtymään oikeaan kohtaan Oltenin asemalla. Rocon niinsanottu Z21-tekniikka luo näyttelytilaan oman wlan-verkon, johon liittyneillä Android- tai iPhone-laitteilla voi ohjata junia langattomasti. Ohjaus voi tapahtua joko kännykällä tai varta vasten ostetuilla ohjainlaitteilla. Mutta junat kulkevat niin lujaa että niiden perässä juosten kuskit saavat hyvää liikuntaa, joko radan sisäpuolella "henkilökunnan" puolella tai ulkopuolella yleisön seassa tungeksien. "Anteeksi, mun junani menee tuolla, tarttis päästä ohi!!".

Inselburgin aseman taustakulissin takaa kurkkii perustajajäsenemme, nyt jo valitettavasti edesmennyt Olof Holmborg. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy myös funikulaariratamme. Funikulaareja on Alpeilla paljon. Vaijerin vastakkaisissa päissä on kummassakin vaunu ja vaijeria kelaamalla toinen vaunu nousee ylös ja toinen palaa alas. Puolivälissä rataa on sivuutusraide.

Miten niin meidän helikopterimme eivät lennä? Kimmo Yli-Pietilä viritti kopterin lentoon.

Uutta moduulia pukkaa!

Alppirata ei ole koskaan valmis. Vaikka vanhimmat moduulit ovatkin jo 90-luvun alkupuoliskolta, niin loppua rakentamiselle ei ole näkyvillä. Paitsi että ajoittain vaihdamme näyttelyyn mukaan tulevia palasia, niin usein myös jo olemassa olevaa toteutetaan uusiksi. Nyt pahiten puolivalmiina on Siissaloiden uusi kaupunki "Sissach" ja sen vierellä menevä iso joki. Oikeassakin elämässä Sveitsissä on olemassa Sissach-niminen kaupunki, mutta oikeassa elämässä sen kaupungin asemana ei ole iso saksalainen Badenin asema kuten meillä, oikeassa elämässä sen vieressä ei ole Wienin ja Bratislavan välillä Tonavan ylittävää Donaubrückeä kuten meillä eikä oikeassa Sissachissa myöskään ole ratikoita. Meillä sen sijaan ainakin Helsingin, Grazin, Nürnbergin, Wienin, Zürichin, Düsseldorfin ja Berliinin ratikat kiertävät Sissachissa sulassa sovussa ja taitaa siellä olla välillä joku DDR-aikainen itäsaksalainenkin seassa. Baselin ratikkakin jo on, mutta siitä puuttuu toimiva moottori. Ja Tampereen uusi ratikka on tilauksessa, nääs :-)

Pakko on muuten kehua, että meillä on jo pitkät perinteet siitä, että saamme uutta kalustoa pian liikenteeseen. Meillä uudet Helsingin Artic-ratikat ovat olleet liikenteessä jo paljon ennen HKL:ää. Meillä myös FLIRT-junat kulkivat paljon ennen kuin VR tai Junakalusto Oy sai omansa kulkemaan tai vastaavasti Talent 2 -junat jo vuoden ennen kuin DB sai Saksassa omansa liikenteeseen. Ja jo 2015 talvinäyttelyssä Länsimetron uusi M300-juna oli liikenteessä hiukkasen ennen kun HSL sai omansa kulkemaan, kolme vuotta ennen esikuvaansa. Ja uusia uutuuksia tulee tasaista tahtia.

Näin vuoret syntyvät - projekti Blauspitz

Näin vuoret syntyvät. Alppiradan korkein vuori Blauspitz on sisältä sinistä Finnfoam-levyä, joka on ensin muotoiltu. Pinta on kipsipohjaista seinälaastia jossa on pintaan liimattu kipsimuoteilla valettuja kalliopintoja. Viimeistely hoituu vesiväreillä, joista ylimäärä pestään sienellä pois niin että väri jää vain kallion syvennyksiin. Hieman lumijauhetta huipulle, K-Raudan myymää graniittispraytä paljaisiin kohtiin, vähän ruohojauhoa ja lehmiä ja sveitsiläisfarmari alarinteelle - et voilá !

Konserttilava

Alppiradan uutuus 2016 oli Sanna Siissalon rokkikonsertti. Bändi soittaa lavalla, valourut välkkyvät ja junat vipeltävät vierestä ohi. Tässä yleisöä on vielä aika vähän, mutta lisää on tulossa. Bajamajojen eteen on silti jo ehtinyt muodostua pieni tyttöjen jono... Suosituin bändi lavalla on ollut sveitsiläinen Gotthard, koska jo bändin nimikin sopii radan teemaan :-)

Haluatko katsoa lisää kuvia radalta? Joko näit uuden sivumme, jolla on detaljikuvia radalta?

Viimeksi päivitetty 3.12.2021 / is